RainerSalejrvi

Säästä rahaa ja pysäytä perusteeton turvapaikanhakija jo rajalle

17.2.2016 Iltasanomat uutisoi vuotta 2016 silmälläpitäen, että  “täksi vuodeksi turvapaikanhakijoiden määrän toivotaan suunnilleen puolittuvan 15 000 henkilöön, mutta kustannusten odotetaan nousevan silti yli 800 miljoonaan euroon.

Suurin yksittäinen menoerä aiheutuu turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta, jonka määrärahaa korotettiin täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa yli 200 miljoonalla eurolla yhteensä reiluun 290 miljoonaan euroon tälle vuodelle. Summasta suurin osa menee kunnille ja järjestöille vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamiseen ja ylläpitoon liittyviin kuluihin”

Eilisessä blogikirjoituksessani kerroin, että maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan yli 75 prosenttia heille jätetyistä turvapaikkahakemuksista on osoittautunut kokonaan perusteettomiksi.

Asioiden ollessa näin eräs olennaisin rahareikä näyttää piilevän siinä, että esimerkiksi niissäkin tapauksissa, joissa turvapaikanhakijan hakemusta voitaisiin pitää jo lähtökohtaisesti perusteettomana, käytäntö vaikuttaa olevan se, että hakemus otetaan vastaan ja hakija sisään ja perusteettoman hakemuksen jättänyt henkilö käännytetään tosiasiassa vasta sen jälkeen, kun on saatu ratkaisu hakijan tuomioistuimelle jättämään valitukseen, jossa kysymys on hänen käännyttämisensä täytäntöönpanon kieltämisestä...tähän menee normaalisti kuukausia ja nämä kuukaudet kuluvat tavallisesti vastaanottokeskuksessa päätöstä odotellessa

Vähäisillä lakimuutoksilla turvapaikka-ja muutoksenhakujärjestelmän ilmeinen väärinkäyttäminen voidaan kuitenkin estää.

Uudelleenlaaditun direktiivin 2013/32/EU  31 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat säätää, että II luvun perusperiaatteiden ja takeiden mukaista tutkintamenettelyä nopeutetaan ja/tai että se suoritetaan rajalla tai kauttakulkualueella muun ohella jos:

a) hakija on hakemusta tehdessään ja asiaa esittäessään tuonut esiin vain seikkoja, joilla ei ole lainkaan merkitystä sen selvittämiseksi, voidaanko häntä pitää direktiivin 2011/95/EU nojalla kansainvälistä suojelua saavana henkilönä; tai

b)hakija tulee tässä direktiivissä tarkoitetusta turvallisesta alkuperämaasta; tai

c) hakija on johtanut viranomaisia harhaan esittämällä vääriä tietoja tai asiakirjoja tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta olennaisia tietoja tai esittämättä henkilöllisyyttään ja/tai kansalaisuuttaan koskevia asiakirjoja, jotka olisivat saattaneet vaikuttaa päätökseen kielteisesti; tai

d)hakijan voidaan olettaa vilpillisessä tarkoituksessa tuhonneen tai kadottaneen henkilö- tai matkustusasiakirjan, josta olisi ollut apua hänen henkilöllisyytensä tai kansalaisuutensa selvittämisessä; tai

e)hakija on esittänyt selvästi epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia, selvästi vääriä tai ilmeisen epätodennäköisiä tietoja,

Jos etenkin perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin liittyvä päätös tehdään jo rajalla ja tällaisiin hakemuksiin liittyvä muutoksenhaku tapahtuisi jossakin muualla, kuin Suomen sisällä. Etuna näin menettelemisestä etenkin se, että suuri osa niistä varoista, jotka on varattu esimerkiksi eri vastaanottokeskusten ylläpitoon, voitaisiin käyttää johonkin paljon tärkeämpään

Myös muutoksenhakuun liittyviä säännöksiä olisi perusteltua muuttaa siihen suuntaan että, niissä tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus ratkaistaan edellä sanottujen säännösten puitteissa, ulkomaalaiselle annetaan rajalla hänen ymmärtämällään kielellä tai hänen oletettavasti ymmärtämällään kielellä laadittu päätös, johon sisältyy muutoksenhakuohjeet ja tieto siitä mihin Suomen edustustoon tai viranomaiselle valitus tulee jatkossa toimittaa.

Kun erään asiaan nähden keskeisen direktiivin nimenomainen sisältö on se, että ilmeisissä väärinkäyttötilanteissa tutkinta voidaan suorittaa jo rajalla, ei ole olemassa yhtään relevanttia syytä sen tueksi, ettei kansallista lakia voisi muuttaa juuri tähän suuntaan.

Varsinkin Venäjää silmälläpitäen lakia olisi perusteltua muuttaa myös sellaiseen suuntaan, että perusteettoman turvapaikanhakijan maahanpääsy voidaan evätä  ja hänen turvapaikkahakemuksensa voidaan jättää ottamatta vastaan, lähinnä niissä direktiivin 2013/32/EU 33 artiklan mukaisissa  tilanteissa, joissa:

a) toinen jäsenvaltio on myöntänyt kansainvälistä suojelua;

b) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi;

c) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan hakijan kannalta turvalliseksi kolmanneksi maaksi;

ja kun samanaikaisesti kysymys on siitä, että

d.) ulkomaalaislaissa tarkoitetut maahantulon edellytykset eivät täyty

Kumpikaan edellä selostetuista menettelyistä ei ole myöskään ristiridassa Dublin-asetuksen säännöksiin nähden, joiden puitteissa määritetään yleisellä tasolla kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, muttei säädetä olennaisessa mielessä niistä turvapaikkahakemuksen vastaanottamista edeltävistä menettelyistä, joiden yhteydessä ratkaistaan kysymys siitä, voidaanko hakijaa ylipäätänsä pitää turvapaikanhakijana vai ei.

Jokaiselle suvereenille valtiolle kuuluu viimekädessä oikeus asiaa koskevien kriteerien puitteissa, päättää voidaanko maahan saapuvaa henkilöä ylipäätänsä pitää turvapaikanhakijana, semminkin milloin hakijaa koskevan päätöksenteon yhteydessä turvapaikanhakijan käsite ymmärretään rehellisesti ja sopusoinnussa asiaa koskeviin säännöksiin ja kutakin valtiota sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin nähden.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Salejärveltä asiaa ja niitä innovatiivisia toimia, joita halutaan ratkaisuksi myös Poliisiammattikorkeakoulun nyt julkaistussa tutkimuksessa. Toiveiden, uskomusten ja unelmien varaan koko maahanmuutto ja sen ylivoimaisten ongelmien hoito näyttää jääneen. Ensin maahanmuutto oli rikkaus, sitten se aiheutti kriisiin, ja on jo nyt muuttunut uhaksi. Nopeasti nuo muutokset tapahtuvat silloin kun jonkun unelmia yritetään toteuttaa.

Oikeasti ratkaisuja tehdään järjen, ei tunteen perusteella, eivätkä ne saa pohjautua unelmiin.

Rainer Salejärvi

Max Jussila tervetuloa blogiini

Täytyy tutustua kertomaasi poliisiammattikorkeakoulun tutkimukseen. Onko Sinulla linkkiä tuohon tutkimukseen ?

Tervehtien

Rainer

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tässä kaipaamasi dokumentti, joka on valtioneuvoston tilaama. Hankkeen vastuuministeriönä ja sopimusosapuolena on toiminut sisäministeriö.

http://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/7_...

Rainer Salejärvi

Kiitos paljon täytyy tämän päivän aikana lukea läpi

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kiitos! Ainoastaan HS:n artikkeliin asiasta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1455601268632. Toivottavasti jatkat kirjoittamista näistä asioista. Kukaan muu ei näytä paneutuvan "innovatiivisiin ratkaisuihin".

Rainer Salejärvi

Tottahan toki, niin kauan, kun saadaan ongelma pois päiväjärjestyksestä, toivottavasti näin käy.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kiitos Rainer hyvästä kirjoituksestasi

Vaikuttavaa tekstiä. Toivottavasti tännekin kirjoittelevat kansanedustajat ehtivät kiireiltään juttusi lukemaan. Nimenomaan tuo kohta:"vähäisillä lakimuutoksila " on hyvä avaus ja auttaa myös kansanedustajaa hoksaamaan asioita.

Onko sitten niin, että näiden tulijoiden ympärillä liikkuu niin isot rahavirrat, että asiaan ei kuitenkaan haluta puuttua ? Tähän asti ainakin puuttuminen on ollut varsin maltillista, eikä kuluista ole ollut oikeasti kukaan kiinnostunut. 800 m € on ihan piece of cake.

Rainer Salejärvi

Jouko Repo tervetuloa blogiini ja kiitos kehuista. Anteeksi, että vastauksen kanssa hieman kesti, tuli muita hommia eteen.

Ei ole mitenkään poissuljettua, että monellakin voi olla oma lehmä ojassa tässä turvapaikka-asiassa.

Tervehtien

Rainer Salejärvi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kirjoitit hyvin perustellen, kiitos siitä vaikka en kaikkea kirjoittamaasi allekirjoitakaan. Nopea käsittely olisi todella hyvä asia.

Yksi asia kuitenkin pistää erityisesti silmään blogissa, mistä tiedät että yli 75% hakemuksista on osoittautunut "kokonaan perusteettomiksi"? Luulin ettei rauenneita hakemuksia tutkita lainkaan, miten niistä voisi olla tilastoakaan? En sano tätä saivarrellakseni, vaan siksi että tuon kaltainen hatusta heitetty väite syö sanojansa uskottavuutta. Luku saattaa toki olla totta, me emme vain voi sitä tietää. Perustele faktoilla oletuksien sijaan, niin useampi saattaa kuunnella.

Rainer Salejärvi

Vielä yksi vastaus Sinulle Max Stenbäck

Jos 75 prosenttiin liityvä asia jäi epäseväksi, kirjoitin eilen tähän asiaan liittyvän blogin, jonka keskeinen sisältö oli siinä, että:

"maahanmuuttovirasto on ajalla 1.1.2015-31.1.2016 käsitellyt yhteensä 8847 turvapaikkahakemusta ja myönteiseen luparatkaisuun maahanmuuttovirasto oli päätynyt 2189 tapauksessa"

Tervehtien

Rainer Salejärvi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jätit edelleen vastaamatta kysymykseen, mistä tiedät rauenneiden olleen "kokonaan perusteettomia"? En löytänyt siihen vastausta eilisestäkään blogistasi.

Rainer Salejärvi

Tervetuloa blogiini Max Stenbäck

Kerroit:"että luulin, ettei rauenneita hakemuksia tutkita lainkaan"

Tämä tulkintasi on väärä.

Ulkomaalaislakiin sisältyy 95b ja 95c pykälät, joista ensimmäisen säännöksen 3 momentista ilmenee viranomaisen menettely, koskien viranomaisen tekemää päätöstä, niissä tilanteissa, joissa kysymys on hakemuksen peruuttamisesta ja jälkimmäisen säännöksen, siis 95 c pykälän 1 momenttiin sisältyy vuorostaan viranomaisen tekemää päätöstä koskevat määräykset niissä tilanteissa, joissa kysymys on hakemuksen raukeamisesta

Mielestäni käsite kokonaan perusteeton turvapaikkahakemus kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä niitä hakemuksia, joista tässä asiakokonaisuudessa on kysymys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En löytänyt tuolta ulkomaalaislaista mitään mikä viittaisi siihen että hakemusta arvioitaisiin peruutuksen jälkeen millään tavalla. Mikä minulta jää nyt huomaamatta?

Rainer Salejärvi

Max Stenbäck

Kysyit kommentissasi mikä Sinulta oli jäänyt ulkomaalaislain osalta huomaamatta

Eilisen keskustelun tiimoilta Sinulle oli nähtävästi jäänyt epäselväksi esimerkiksi kysymykset siitä tilastoidaanko raunneita hakemuksia ja miten voidaan päätyä sellaiseen johtopäätökseen, jonka mukaan nimenomaan peruutettuja hakemuksia voidaan pitää kertomallani tavalla kokonaan perusteettomina. Syynä epätietoisuuteesi on todennäköisesti ollut eilen antamani riittämätön tieto.

Asioiden ollessa näin, täydennän eilistä vastaustani hieman

Jos ymmärsin oikein, alkuperäinen väitteesi koski sitä, ettei hakemusta arvioitaisi lainkaan sen raukeamisen jälkeen. Kuten jo eilisessä kommentissani totesin nimenomaan tämä väite on väärä.

Hakijaan ja hänen hakemukseensa liittyvää asiaa arvioidaan rauenneen hakemuksen kautta, myös sen jälkeen, kun maahanmuuttovirasto on ulkomaalaislain 95c §:n 1 momentin nojalla tehnyt päätöksen hänen hakemuksensa raukeamisesta. Asia on nähtävä näin, kun otetaan huomioon saman säännöksen 2 momentin sisältö, jonka mukaan: “Jos hakija ilmoittautuu toimivaltaiselle viranomaiselle sen jälkeen kun maahanmuuttovirasto on 1 momentin nojalla tehnyt päätöksen hänen hakemuksensa raukeamisesta, hänelle kerrotaan oikeudesta tehdä uusi hakemus.”

Ulkomaalaislain 95c § 2 momentin merkitys korostuu etenkin niissä tilanteissa, joissa ulkomaalaislain 102 §:n kautta arvioidaan kysymystä siitä, onko ulkomaalaisen saman lain 95c § 2 momentin johdosta jättämässä hakemuksessa kysymys niin sanotusta uusintahakemuksesta, jolla tarkoitetaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä hakemukseen.

Ulkomaalaislain 102 §:n 1 momenttiin sisältyy maininta, jonka mukaan “uusintahakemuksena ei kuitenkaan pidetä hakemusta, joka on tehty sen jälkeen, kun maahanmuuttovirasto on tehnyt 95 c §:n nojalla raukeamispäätöksen”

Toisaalta kommenteissasi oli samanaikaisesti kysymys myös ulkomaalaislain 95b mukaisesta hakemuksen peruuttamisesta, jolla tarkoitetaan raukeamiseen nähden eri asiaa. Jollei oteta huomioon muutoksenhakuun liittyviä menettelyitä, hakemusta ei ymmärtääkseni arvioida sen peruuttamisen jälkeen, mutta näinhän kukaan ei ole väittänytkään.

Hakemuksen peruuttamisen aikaistenkin olosuhteiden tarkastelu voi kuitenkin tulla kysymykseen lähinnä niissä tilanteissa, joissa päätös käännyttämisestä on tehty 95 b pykälän nojalla ja ratkaistaan voidaanko hakijan jättämää käännyttämisen täytäntöönpanon kieltämistä koskevaa hakemusta pitää asianmukaisena tai jonakin muuna.

Väitit lisäksi, ettei rauenneita hakemuksia tilastoitaisi lainkaan. Tämä väite on väärä, maahanmuuttovirasto tilastoi rauenneet hakemukset.

Jos näin jälkikäteen ajattelen oikein, olit nähtävästi kaikissa kommenteissasi halunnut vastausta siihen yksinkertaiseen kysymykseen, miten voidaan päätyä sellaiseen johtopäätökseen, jonka mukaan nimenomaan peruutettuja hakemuksia voidaan pitää kertomallani tavalla kokonaan perusteettomina.

Millä tahansa mittarilla mitaten kysymys on kokonaan perusteettomasta turvapaikanhausta, etenkin niissä tilanteissa, joissa hakija oma-aloitteisesti luopuu mahdollisuudestaan siihen turvaan, josta hänen alkuperäisessä turvapaikkahakemuksessaan on kysymys ja peruuttaa hakemuksena ja palaa siihen valtioon, johon nähden hän oli hakenut turvaa Suomesta.

Tervehtien

Rainer Salejärvi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Kiitos perusteellisesta vastauksestasi. Yritin (liian) lyhyesti muotoillen selvittää onko mahdollista tietää peruutetun tai rauenneen hakemuksen olleen jättämishetkellä "perusteeton", eli täyttyivätkö siinä lain vaatimat kriteerit vai eivät. Olen vastauksesi jälkeen edelleen käsityksessä, ettei tuosta asiasta ole tietoa. Käsittääkseni sitä ei arvioida, eikä siten voida tilastoida. Pahoittelen aiemman kysymykseni avoimuutta tulkinnalle.

Rainer Salejärvi

Olen poistanut kirjoituksestani henkilöön käyvät ja asiattomaksi katsomani kommentit

Toimituksen poiminnat